Tulimme juuri Frankfurtista suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluksesta,joka oli omistettu tulevan kesän suomalaissaksalaiselle riparileirille osallistuville nuorille.Heinäkuussa kokoontuu n.40 nuorta saksalaissuomalaista eri puolilta Saksaa sekä Seinäjoelle (Ähtärin leiri) että Espooseen kymmenpäiväiselle leirille.Tyttäremme käy leirin Ähtärissä ja pääsee ripille Seinäjoen Lakeuden ristin kirkossa.Viikonloppu oli kuulemma antoisa ja kiva,ja ystävyyssuhteita solmittiin jo tässä vaiheessa sekä tyttöjen että poikien kanssa.Leiriä odotellaan jo innolla. Marraskuussa on kuulemma vielä "jälkipuintitapaaminen".Tapasimme myös nuorisopastori Hannan sekä Frankfurtin suomalaisen seurakunnan pastorin Anssin,molemmat erittäin sympaattisia,miellyttäviä ihmisiä.

Kyllä äidillä kyyneleet tulivat silmiin,kun näki esikoisen siellä kolehtihaavi kädessä,ensimmäisessä "virallisessa" seurakuntatehtävässä.Ennen kuin Sanna voi päästä ripille,hänet täytyy kastaa.Kaste meillä jäi silloin aikoinaan suorittamatta Suomen kirkon,lähinnä Malmin seurakunnan,byrokraattisuuden vuoksi.Sieltä meille kerrottiin,että lapsi täytyy kastaa kahden kuukauden sisällä syntymästä,me halusimme puolen vuoden sisään tämän suorittaa,koska halusimme tulla Suomeen viettämään kastetilaisuutta ja se ei onnistunut kahden kuukauden sisään.Kirkko ei joustanut,ja se jäi.Täällä suomalaiset pastorit ihmettelivät,miten tuollainen on mahdollista.No,kaste ei ole mikään ongelma nyt,eikä myös sekään,että Sanna täyttää heinäkuussa jo 16 v.Rippikoulu viime vuonna jäi tänne muuttomme vuoksi.

Nyt on äidin sydämeltä pudonnut suuri kivi,kun kaikki nämä asiat ovat hoidossa.Nyt vaan hoitelemaan rippilapsen asioita, ja iloitsemaan toivottavasti ikimuistoisesta rippitilaisuudesta Suomessa.Ensi vuonna on Juniorin vuoro,mutta se on taas asia aivan erikseen....