Eilen kävin pitkästä aikaa ulkona lenkillä.Tämä ei siis tarkoita,että olisin ollut koko ajan sisällä tai etten olisi liikkunut.Koirien kanssa tulee joka päivä oltua lenkillä,mutta kunnon liikunnaksi sitä ei voi meidän koirien kanssa sanoa,pysähtyvät joka väliin nuuhkimaan.Kun puhun (liikunta)lenkistä,se tarkoittaa kunnon lenkkiä.Nyt olen vaan pitkään ottanut juoksumaton esille,usein Emmerdalen aikaan,siis liikkunut sisällä.Tuo juoksumatto on aivan upea keksintö,mutta kyllä oli taas ihanaa lenkkeillä ulkona.On se vaan erilaista.Mua ei ole koskaan kyllä sää tai aikapula estänyt liikkumasta,saamattomuutta se on ollut,ihan suoraan sanottuna.Työelämässä ollessanikin sen ajan otin itselleni,se auttoi jaksamaan.Vuorotyökään ei ollut esteenä,aikaisesta vuorosta heti kotona lenkkarit jalkaan tai kuntosalille (joka oli ihan vieressämme),ja jos oli myöhempi vuoro,niin aamulla herättyä sama juttu.Ja jos en saanut aikaiseksi,oli siis esteenä vain oma saamattomuuteni tai rankkasade.Tihkusade tai pikkupakkanen ei minua estänyt,pukeutumisestahan se on kiinni.

Nyt olen kesän jälkeen vaan saamaton ollut lähteä ulos,helpompi muka on ollut ottaa juoksumatto esille.Mutta nyt aion vuorotella,niin hyvältä tuo ulkona liikkuminen taas tuntui.Miehet siivosivat eilen kellaria,kyllä siellä työtä riittää,mutta saivat aikaiseksikin.Gerhard yrittää huomenna töihin,vaikka särky ei olekaan poissa,"saa nähdä kuinka äijän käy".Itse taidan mennä huomenna Mainziin.Pitkäaikainen kirjekaverini on tässä lähistöllä pikkuvierailulla ja aiomme tavata Mainzissa.Olemme kirjoitelleet yli 12 vuotta,mutta emme tavanneet.