Vaikka tänne en ole kirjoitellut,niin asiat mitä tänne haluaisin laittaa,ovat pyörineet päässä koko ajan. Kohta pitää valmistautua lähtemään töihin. Marja ehdotti tavoitteeksi,että tänne kerran viikossa yritän kirjoitella, mutta enpä taida ihan tavoitteeseen päästä.Olen aina (työelämässä tai vapaalla) ollut sellainen,että aamulla käyn koneella ja illalla (iltapäivällä) vain ihan tarvittaessa,pakon edessä.Olen täysin aamuihminen ja illalla on muut asiat mielessä.Ja nyt taas kun olen työelämään totuttelemassa,niin tietokone ei edelleenkään ole listalla numero yksi.Vuorot ovat vaihtelevia ja aamuisin voin olla koneella jo neljän aikaan,riippuu työvuorosta.Yövuoroista tullessa en todellakaan avaa konetta :)

Työ on vaihtelevaa,raskasta ja kiireistä.Työkaverit (muutamaa lukuunottamatta) kivoja, suuri osa samassa tilanteessa (uusia) kuin minä.Päivä ei kiireisenä aikana todellakaan lopu siihen,mitä listassa lukee,eli on jo ylitöitä kertynyt.Luotan kyllä siihen että kohta kaikkeen tulee rutiini.

Eilen saatoimme suomenvieraat lentokentälle.Hangon täti ja setä olivat kolmen vuoden tauon jälkeen meillä,onneksi Gerhard pystyi olemaan kotona,itse olin vain vähän.Se aika,olin väsynyt tai en,kun olin vapalla,yritin heille ohjelmaa järjestää.Mutta taitaa Gerhard olla vielä enemmän poikki.Oli kyllä tosi kiva kun olivat taas käymässä.Harmi,että tää meidän viileä "talvemme"jatkui heidän olonsa aikana,mutta eilen oli jo taas +15 astetta ja lämpenevää luvattu.Gerhard on kovin ahkeroinut puutarhassa.Krookukset ja lumikellot kukkivat ja tulppaanit ja narsissit nostavat päätään.

Yksi asia on pyörinyt mielessäni,nyt kun kummipojalle kihlajaislahjaa + korttia laitoin.Ihmiset eivät enää lähetä kortteja (jotkut kyllä).Onnittelut,oli synttäri tai muu, läheinen ihminen tai vähemmän läheinen,korvataan tekstiviestillä.Minulle henkilökohtaisesti kortti (tai puhelinsoitto "hätätapauksessa" sekä määrättyjen ihmisten kohdalla) on se oikea ainoa tapa,tekstiviesti on sellaisten pikaisten kiireisten lyhyiden asioiden hoitamista varten.On uskollisia korttien laittajia (ja synttäripäivinä soittajien),mutta niistä,jotka ennen sitäkin ovat tehneet,on tullut tekstarien lähettäjiä.Aika surulliselta tuntuu minusta henkilökohtaisesti...mutta kaikilla on oikeus omaan tyyliin ja omaan mielipiteeseen.Omat korttini lähtevät usein myöhässäkin,mutta lähtevät kuitenkin.Kiitos saapuneesta postista on myös minulle tärkeää (myöhässä tai ei) vastaanottaja sitten tietää,että posti on tullut perille.

Siis kummipoika meni tyttönsä kanssa kihloihin,toivottavasti elämä hymyilee ja pian tanssittaisiin häitä.Vauvauutisia odottelemme myös Suomesta,paketti on jo valmiina lähtemään.Sanna ja minä olemme molemmat sellaisia vauvahulluja.Syntyvä vauva ei muuten ole kummipoikani lapsi,ihan muu vauva on kyseessä,vaikka laskettu aika on samana päivänä kuin kummipojan synttärit.

Mulla nyt jumiutui aivot,en muista yhtään,mitä piti tänne vielä laittaa.No kai se sieltä palautuu.Koska seuraavan kerran kirjoitan,en osaa yhtään sanoa.Toivottavasti silti uskolliset lukijat säilyvät.....