Sunnuntai-iltana olimme kutsuneet hyvät naapurimme,jotka muuttavat kohta, syömään puutarhaamme.llta oli mitä lämpimin ja (taas kerran)mitä herkullisin.Gerhard oli valmistanut jos jonkinmoista kala-ja vihannesherkkua (oman maan vihanneksia), alkupalaksi oli lohikeittoa ja sitten vaikka mitä kalaa suolasillistä lämminsavuloheen ja kaikkea siltä väliltä, sekä oman maan perunoita,munakoisoa,kurkkua,tomaattia,kesäkurpitsaa,yrttejä ja valkosipulia maustevoissa myös.Tässä muutama hienon herkullinen lautanen:

Ähkyhän siinä tuli ja sitten snapsit vaan kaapista ruuansulatukseen.Mutta ah olipa herkullista.Puhelimme siinä samalla erilaisista ravintoloista ja tuli puheeksi paikallinen saulheimilainen ravintola,joka tarjoilee erilaisia hevosenlihaherkkuja.Ja sitten..................

Eilen 10.8.tuli 21 vuotta täyteen tapaamisestamme Pinetossa,Italiassa, Adrianmeren rannalla.Aamupalaksi vein kuohuviiniä makuuhuoneeseen ja illalla halusin tietty italialaiseen syömään.Lastemme mukaan paikallinen italialainen ravintola oli suljettu/muuttanut muualle (olemme siellä nämä viimeisimmät vuosipäivämme juhlistaneet) ja aikamme ympäriinsä ajeltuamme ja todettuamme ,että lähiravintolat ovat joko vapaapäivällä (maanantai) tai lomalla,päädyimme siihen "Hevosravintolaan" josta olimme edellisenä iltana keskustelleet. Ruoka oli  hyvää,henkilökunta ystävällistä,ja kaiken kruunasi paras tähän asti maistamani WilliamsChrist-päärynäsnapsi.Lapset ja minä tyydyimme tavalliseen ruokaan,mutta Gerhard tilasi hevospaistia,jota minä pikkuruisen palasen uskalsin maistaa.Tyydyn kyllä tästä eteenpäinkin ihan tavalliseen ruokaan,vaikka ei tuo pahalta maistunut.......

Mutta nyt tarinointi saa jäädä ja lähden pakkaamaan loppuun.Tavataan ensi viikolla,toivottavasti uusien kuvien kera.